14.10.2008
Maailman korkeimmasta vuoresta Mount Everestistä on tullut turistirysä, ja turisteja Himalajalle on seurannut rikollisuus. Viime vuonna Mount Everestin huipulle nousi yli 600 kiipeilijää, kertoo GEO-lehden tuore numero.
Mount Everestin huipulle on noustu yli 3 000 kertaa sen jälkeen, kun Edmund Hillary ja Tenzing Norgay valloittivat vuoren vuonna 1953. Vaikka yli 200 kiipeilijää on kuollut huipulle noustessaan tai sieltä laskeutuessaan, houkuttelee maailman katto ihmisiä yhä uusiin ennätyksiin: Everestin huipulle on noussut niin sokea kuin jalkapuolikin, se on ylitetty sekä kuumailmapallolla että helikopterilla ja sieltä on laskeuduttu lumilaudalla ja liitovarjolla.
Maailman korkeimmalle vuorenhuipulle nousemisesta on kehittynyt myös oma turistibisneksensä, joka on luonut vuoren juurelle aivan oman talousalueensa. Turistien mukanaan tuoma raha on synnyttänyt myös monenlaista epärehellistä toimintaa ja rikollisuutta, jotka pahimmillaan koituvat kokemattomien kiipeilijöiden kohtaloksi.
Yksi osa vuorikiipeilybisnestä on happipullokauppa. Everestille tuodaan vuosittain happea yli miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta. Kaikki kaupan olevat happipullot eivät kuitenkaan tule suoraan tehtaalta ja osa paikalla täytetyistä happipulloista ei toimi. Happipulloja, kuten muitakin varusteita, myös ryöstetään. Paikalliset asukkaat ryhtyvät varkaiksi ansaitakseen rahaa, turistit taas varastavat toisiltaan muun muassa välttyäkseen liian raskailta kantamuksilta.
Everestin huipulle turisteja vieviltä oppailta ei vaadita erityistä pätevyyttä. Niinpä alan parhaiden oppaiden joukossa työskentelee myös henkilöitä, joilla ei ole minkäänlaista kokemusta työstään tai edes ensiavun perusteista. Oppaiden tiedetään esimerkiksi kadottaneen asiakkaitaan vuorenrinteille ja sen jälkeen paenneen paikalta. Osa opastuksia järjestävistä yrityksistä ei tutki, ovat heidän asiakkaansa tarpeeksi kokeneita ja hyvässä kunnossa vaaralliseen urakkaan.
Muita kiipeilybisneksen lieveilmiöitä on esimerkiksi perusleireissä harjoitettava prostituutio. Toisaalta yhteen tunnetuimmista ongelmista eli vuorenrinteiden jätehuoltoon on alettu puuttua: Nepalin hallitus on perinyt vuodesta 1996 lähtien jokaiselta retkikunnalta tuhansien dollarien pantin, joka palautetaan vasta, kun retkikunta on osoittanut tuoneensa sovitun määrän jätteitä takaisin.
GEO-lehden tuoreessa numerossa 8/2008 on 44-sivuinen Mount Everest -paketti.
Lisätietoja antaa päätoimittaja Katriina Palo-Närhinen, GEO,
puh. (09) 120 5949
GEO on kansainvälinen, jo 18 maassa ilmestyvä reportaasilehti, joka tarjoaa lukijoilleen kuvareportaaseja kiinnostavista ilmiöistä, asioista ja ihmisistä eri puolilta maailmaa. GEOn monipuolisen sisällön keskeisiä osia ovat historiaan, lääketieteeseen, psykologiaan, luontoon ja ekologiaan liittyvät aiheet. Lehteä kustantaa Suomessa Gruner + Jahrin lisenssillä Sanoma Magazines Finland.