Keinokohtuja, design-vauvoja ja tuhatvuotinen elämä – Tiede-lehden erikoisnumero luotaa ihmisen tulevaisuutta

21.09.2009

Millaista on vastasyntyneiden Veetin ja Ainon elämä parinkymmenen vuoden päästä, 2030-luvulla? Kännykästä on ainakin tullut silmikkä, sokeat saavat näkönsä takaisin ja lastentekoon on lukematon määrä erilaisia vaihtoehtoja kloonauksesta lähtien, Tiede-lehden 2030-erikoisnumero ennustaa.

– Parikymmentä vuotta kuulostaa lyhyeltä ajalta, mutta siinä ehtii tapahtua hämmästyttävän paljon. Vuonna 1989 Suomen ensimmäinen koeputkihedelmöitetty lapsi täytti neljä vuotta; nyt heitä syntyy 1 500 vuodessa. Olemme halunneet ennusteiden, tilastojen ja asiantuntijoiden voimin selvittää, miten maailma ja erityisesti ihmisen tulevaisuus muuttuvat seuraavien parin vuosikymmenen aikana, Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki sanoo.

Kun Veeti ja Aino ovat parikymppisiä vuonna 2030, esimerkiksi lastensaanti on mullistunut siitä, mihin olemme tottuneet: luomulapsia syntyy, mutta yhä useampi ihminen saa alkunsa laboratorio-olosuhteissa.

Esimerkiksi vakavien kansantautien ehkäisystä alkionvalinnalla on tullut rutiininomainen osa ennalta ehkäisevää julkista terveydenhuoltoa – omalla rahallaan vanhemmat voivat valita lapsensa ominaisuuksia myös muin perustein. Miespari voi saada yhteisen lapsen täysin ilman naista, sillä geneetikot voivat tuottaa miehen soluista munasoluja, ja sikiö kehittyy vauvahautomon keinokohdussa.

Myös kloonauksesta on tullut vaaratonta, joten nainen voi odottaa lasta, joka on hänen identtinen kaksosensa. Aivan arkipäiväistä, halpaa tai yleisesti hyväksyttyä kloonaus ei 2030-luvullakaan ole, ja sitä tekevät vain muutamat klinikat maailman vapaamielisimmissä maissa.

– Uudet lisääntymistekniikat herättävät myös uudenlaisia moraalisia kysymyksiä. Kuinka käy esimerkiksi aborttioikeuden, kun syntymätön lapsi voi selvitä myös kohdun ulkopuolella keinokohdussa? Näitä kysymyksiä pitäisi käydä pohtimaan jo nyt, sillä tiede kehittyy huimalla vauhdilla, Jukka Ruukki toteaa.

Veetillä ja Ainolla – tai ainakin heidän lapsillaan – voi olla edessään jopa tuhatvuotinen elämä. Radikaaleista näkemyksistään tunnettu brittitutkija Aubrey de Grey nimittäin uskoo, että 50 vuoden päästä ikääntymisen aiheuttamia vaurioita voidaan tehokkaasti korjata kantasolu- ja kudoshoidoilla sekä geeniterapialla. Muilla tutkijoilla on vastakkaisia näkemyksiä: esimerkiksi Yhdysvalloissa on tehty laskelmia, joiden mukaan ylipainon ja kakkostyypin diabeteksen lisääntyminen saattaa jopa kääntää ihmisten keskimääräisen eliniän laskuun.

Tilastokeskus, Kela ja Eurostat ovat ennusteissaan konservatiivisempia: niiden mukaan Ainon odotettavissa oleva elinikä on 83 vuotta ja Veetin 77.

Muita 22.9. ilmestyvän Tiede-lehden 2030-erikoisnumeron aiheita ovat mm. tulevaisuuden asuminen ja ruoka, robotit, energiatekniikka ja sodat. Erikoisnumero on mukana 12.11. järjestettävässä Koulujen Aikakauslehtipäivässä, jolloin se jaetaan 30 000 lukiolaiselle ympäri Suomea.

Lisätietoja antaa:
päätoimittaja Jukka Ruukki, Tiede, puh. 09 120 5359

Tiede tarjoaa lukijoilleen monipuolista, korkeatasoista, luotettavaa ja hyödyllistä tietoa, ajattelun aiheita ja uusia oivalluksia. Lehden levikki on 62 884 (LT 2008) ja sillä on 253 000 lukijaa (KMT Lukija S08/K09). Tiede-lehti kuuluu Suomen johtavan aikakauslehtikustantajan Sanoma Magazines Finlandin valikoimaan ja sen julkaisija on Tieteen tiedotus ry.