21.09.2009
Vuonna 2030 emme enää nosta kännykkää korvalle – se nimittäin on jo siellä, sisäkorvaimplanttina. Sormenpäiden sijasta monitoimilaitetta ohjataan silmillä, kertoo Tiede-lehden tulevaisuutta kartoittava 2030-erikoisnumero.
Kahvia ei kännykällä voi keittää, mutta suunnilleen kaikkea muuta nykyaikaisella älypuhelimella voikin tehdä. Parisataa grammaa painavassa laitteessa kulkee mukana musiikkisoitin ja levykokoelma, televisio, videot, internet, herätyskello, kamera, radio, karttakirja ja satelliittinavigaattori.
Liitetäänkö kännykkään tulevaisuudessa yhä uusia ominaisuuksia? Kyllä, mutta ei enää kovin kauan, ennustavat asiantuntijat.
Jo lähitulevaisuudessa, vihreän puolijohdelaserin kehittyessä, kännykkää voi käyttää multimediaprojektorina jopa valaistussa tilassa. Erilaisten kehoon kiinnitettyjen antureiden kautta kännykkä mittaa verenpaineen, sykkeen ja verensokerin – ja mullistaa näin terveydenhuollon tietojenkeruun. Kännykkämaksaminen on yleistymässä ja matkapuhelimeen voi liittää myös avaimena toimivan rfid-sirun. Vuonna 2030 avaimilla toimivat ovet tosin ovat muinaista historiaa.
Viimeistään 2020-luvulla kännykkään mahtuu kaikki musiikki, jota ihminen ehtii elinaikanaan kuunnella. Laitteen suoritin vastaa teholtaan tämänhetkisiä supertietokoneita ja laajakaista on levinnyt kaikkialle.
Kännyköiden kehittymisen yksi kompastuskivi ovat nykyisin akut, joissa fysiikan rajat ovat jo tulleet vastaan. Tulevaisuudessa langaton sähkö voi kuitenkin olla yhtä arkinen asia kuin langaton tiedonsiirto nykyään. Pikkulaitteet lataavat itsensä aina, kun langattomalla sähköllä varustettu seinä on lähellä.
Parinkymmenen vuoden päästä, 2030-luvulla, tuskin enää on yhtä erillistä laitetta, jota voisi kutsua kännykäksi: Kaiutin voidaan asentaa sisäkorvaimplanttiin, mikrofoni vaikka hampaaseen. Pienen näyttöruudun tihrustaminen on jäänyt unholaan, sillä kuvat heijastetaan suoraan verkkokalvoillemme. Silmien liikkeillä ohjattava silmikkä vapauttaa kätemme johonkin järkevämpään kuin matkapuhelimen kanniskelemiseen ympäriinsä. Samalla uudet laitteet ja lisukkeet parantavat aistejamme: voimme nähdä pimeällä ja kuulemme paremmin. Kahvin joudumme kuitenkin edelleen keittämään.
Muita 22.9. ilmestyvän Tiede-lehden 2030-erikoisnumeron aiheita ovat mm. tulevaisuuden asuminen ja ruoka, robotit, energiatekniikka ja sodat. Erikoisnumero on mukana 12.11. järjestettävässä Koulujen Aikakauslehtipäivässä, jolloin se jaetaan 30 000 lukiolaiselle ympäri Suomea.
Lisätietoja antaa:
päätoimittaja Jukka Ruukki, Tiede, puh. 09 120 5359
Tiede tarjoaa lukijoilleen monipuolista, korkeatasoista, luotettavaa ja hyödyllistä tietoa, ajattelun aiheita ja uusia oivalluksia. Lehden levikki on 62 884 (LT 2008) ja sillä on 253 000 lukijaa (KMT Lukija S08/K09). Tiede-lehti kuuluu Suomen johtavan aikakauslehtikustantajan Sanoma Magazines Finlandin valikoimaan ja sen julkaisija on Tieteen tiedotus ry.