Probiooteilla flunssaa nitistämään

02.01.2012

Säännöllisellä probioottien käytöllä on voitu vähentää pienten lasten sairastelua ja hengitystieinfektioita. Aikuisillakin flunssan kesto voi lyhentyä ja oireet helpottua, kertoo uudistuneen Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka käsittelee uusimpia tutkimustuloksia probioottien vaikutuksista.

Joulun mässäilyn jälkeen moni rauhoittelee temppuilevaa vatsaansa probiooteilla. Lactobacilluksia, bifiduksia, asidofiluksia ja muita hyviä bakteereja tarvitaan, koska mahan omat puolustajat ovat katoamassa liian hyvän hygienian tieltä.

Viime aikoina tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että probiootit lisäisivät vastustuskykyä ja suojaisivat myös flunssalta. Säännöllisellä probioottien käytöllä on voitu vähentää pienten lasten sairastelua ja hengitystieinfektioita. Aikuisilla flunssan keston on todettu lyhentyneen ja oireiden helpottuneen, mutta tulokset eivät ole olleet yhtä yksiselitteisiä kuin lasten kohdalla, toteaa erikoistutkija, dosentti Pirkka Kirjavainen Hyvä terveys -lehden ”ihmebakteereja” eli probiootteja käsittelevässä artikkelissa.

Probioottien teho on yksilöllistä

Jos joku aivastaa sinua päin, probioottien antamalla lisäsuojalla lienee vähän merkitystä. Parhaat tulokset on saatu erilaisten ripulitautien hoidosta ja ehkäisystä. Jos haluaa suojaa flunssalta, kannattaa kokeilla ensimmäiseksi kantaa tai sekoitusta, jonka on osoitettu ehkäisevän infektioita ja vahvistavan vasta-ainetuotantoa. Tällaisia probiootteja ovat Lactobacillus rhamnosus GG (esim. Gefilus-tuotteissa), Lactobasillus casei DN (esim. Pirkka-, Danone- ja Marli-tuotteissa) sekä Lactobacillus acidophilus NCFM (esim. monissa jogurteissa ja maitohappobakteerivalmisteissa).

Probiooteiksi saisi kutsua vain eläviä mikrobivalmisteita, joiden terveysvaikutukset on tutkittu. Elintarvikkeisiin lisätyt probiootit ovat yleensä tutkituimpia ja siten luotettavia. Apteekin probioottien taustat kannattaa selvittää henkilökunnalta, ja luontaistuotekaupoissa purkkeja on syytä tiirailla vielä epäilevämmin. Jotkut valmisteet sisältävät kantoja, joita ei ole tutkittu lainkaan. Suuri bakteerimäärä ei itsestään takaa tehoa.
Itä-Suomen yliopistossa probiootteja tutkiva Kirjavainen muistuttaa, että probioottien teho on yksilöllistä, joten se mikä tehoaa toisella, ei välttämättä toimi itsellä. Parhaiten probiootit sopivat ennaltaehkäisyyn esimerkiksi influenssakauden tai matkan alussa. Täysin terveille jatkuva probioottien syöminen ei ole tarpeellista, Pirkka Kirjavainen arvioi.

Hyvä terveys -lehti uudistui

Suomen suurin terveyslehti Hyvä terveys uudistui tammikuussa. Lehdessä on nyt entistä enemmän palvelu- ja hyötynäkökulmaa, ja ravitsemuksen osuus lisääntyy.

”Meidän tehtävämme on leikata pahimmat ylilyönnit ja kertoa lukijalle, mikä on tutkittua tietoa joskus korkeitakin laineita lyövissä keskustelunaiheissa. Pureudumme entistä nopeammin ajankohtaisiin terveysaiheisiin”, kertoo päätoimittaja Taina Risto.

”Tällä hetkellä on ilmassa niin paljon ristiriitaisia käsityksiä esimerkiksi ravitsemuksesta, että monipuolinen, taustoittava ja kiihkoilematon tieto tulee tarpeeseen.”

Lue lisää aiheesta Hyvän terveyden numerosta 01/2012.

Lisätietoja antaa: Päätoimittaja Taina Risto, Hyvä terveys, taina.risto@sanoma.com, p. 120 5877

Hyvä terveys -lehteä julkaistaan yhdessä Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin ja Tieteen tiedotus ry:n kanssa. Lukijoita 392 000 (KMT Lukija S2010/K2011) ja sen levikki on 127 522 (LT 2010). Lehteä kustantaa Sanoma Magazines Finland, Suomen suurin aikakauslehtikustantaja.

 
Vuonna 2012 Hyvä Terveys uudistuu entistä runsaammaksi ja palvelevammaksi. Panostamme terveyttä edistävään, palvelevaan hyötytietoon ja annamme runsaasti eväitä hyvään oloon - olipa kyseessä kauneus, liikunta tai terveellinen ravinto.