05.05.2011 | PRIMA
Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Pekka Lundmark näkee vakavia uhkia Suomen teollisuuden yllä. Hän pelkää, että moni teollisuusyritys joutuu siirtämään tuotantonsa pois kotimaasta.
Teknologiateollisuuden puheenjohtaja ja Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark osallistui EK:n hallituksen Brysselin-matkalle, jolla hän keskusteli EU:n komissaarien kanssa muun muassa maantie- ja meriliikenteen tulevista direktiiveistä.
”Pelkään, että moni teollisuusyritys joutuu siirtämään tuotantonsa pois Suomesta, koska EU:n direktiiviin kaavaillut rajat meriliikenteen rikkipäästöille nostavat meille elintärkeiden merikuljetusten hintoja hurjasti ja vääristävät lisäksi kilpailua. Työpaikkoja menetetään paljon”, Lundmark kiteyttää matkansa annin.
Vuonna 2015 voimaan astuvat vaatimukset perustuvat YK:n alaisen kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätökseen laivojen rikkipäästöjen alentamisesta. Lähinnä suomalaisten ja ruotsalaisten poliitikkojen ja virkamiesten vaatimuksesta Itämeri on katsottu alueeksi, jolla päästörajoitusten pitää olla huomattavasti tiukemmat kuin muualla.
Miljardilasku uhkaa
”Pahimmassa tapauksessa Suomen merikuljetuksille aiheutuu yli miljardin euron vuosittainen lisäkustannus. Pyrimme kaikin keinoin vaikuttamaan siihen, että direktiivi ei tässä vaiheessa löisi lukkoon lukuja vaan jättäisi portin auki sille, että päätöstä IMO:ssa vielä lykättäisiin. Jotta ehtisimme löytää keinot direktiivin vaikutuksen lieventämiseksi, pitäisi aikaa olla selvästi enemmän. Kovin paljon liikkumavaraa ei kuitenkaan ole”, Lundmark sanoo.
Ajaessaan Itämeren asiaa IMO:ssa Suomen liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet eivät ehkä ymmärtäneet, että rikkipitoisuuden vähentäminen on sitä kalliimpaa, mitä puhtaammasta polttoaineesta on kysymys. Itämerelle asetetun 0,1 prosentin rikkipitoisuuden ylärajan saavuttaminen polttoaineessa maksaa huomattavasti enemmän kuin useimmille muille merille vasta kymmenen vuoden päähän kaavaillun yleisen 0,5 prosentin saavuttaminen.
”Kun IMO:ssa alettiin puhua Itämeren erityisvaatimuksista, emme ainakaan teollisuudessa nähneet kunnollisia vaikutuslaskelmia. Vasta sitten, kun päätös oli tehty, ymmärsimme, että meitä uhkaa merirahtien kallistuminen jopa 30–50 prosentilla. Tämä vääristää kilpailua EU:n sisälläkin, koska tiukka päästöraja koskee vain Itämeren aluetta ja Englannin kanaalia, mutta ei esimerkiksi Välimeren aluetta.”
Tuotanto siirtyy muualle
Lundmark korostaa, että ympäristöasiat ovat tärkeitä kestävään kehitykseen sitoutuneelle teollisuudellemme. Tavoitteita on kuitenkin lähestyttävä yhteisvastuullisesti ja reilun pelin hengessä.
”Päästörajoja asettaneilla ihmisillä on ollut hyvä tarkoitus, mutta asia olisi pitänyt nähdä laajemmissa yhteyksissä. Emme voi lähteä tielle, jolla vain me maksamme kilpailukykyämme nakertavaa lisämaksua. Sillä tavalla tuhoaisimme maan tulevaisuuden. Vientiteollisuus rahoittaa puolet Suomen hyvinvoinnista.”
”On myös huomattava, että jos Venäjä ei ratifioi IMO:n päätöstä, saastuttavat alukset kulkevat jatkossakin Suomenlahden läpi. Alkaako Suomen teollisuus ohjata kuljetuk¬siaan Pietarin satamien kautta? Se tuskin on ympäristönsuojelijoidenkaan tavoite.”
Lundmark toteaa, että kuljetuskustannukset nousevat myös maalla. EU:ssa on valmisteilla uusi kuljetusdirektiivi, joka asettaa paljon lisämaksuja tieliikenteelle. Suomalaisille erityisen tärkeä on myös rekkojen kuormatilamittoja koskeva asetus.
”Saattaa käydä niin, että suurin osa Suomessa käytettävästä rekkakuljetuskalustosta ei jatkossa täytä EU:n normeja. Siirtyminen pienempiin kuormatilamittoihin merkitsee entistä kalliimpia kuljetuskustannuksia.”
”Kun lisäksi muistamme, että Suomen teollisuus maksaa esimerkiksi energiaveroa moninkertaisesti enemmän kuin kilpailijansa useissa Länsi-Euroopan maissa, ei tarvitse ihmetellä, jos moni yrityksistämme joutuu siirtämään tuotantoaan suotuisampaan toimintaympäristöön.”
Teksti Jorma Leppänen
Kuva Juha Salminen
Teksti on osa Elinkeinoelämän keskusliiton Prima-lehdessä 2/2011 julkaistua artikkelia. Priman tuottaa Sanoma Magazines Finlandin Yritysjulkaisut.
Oletko kiinnostunut yhteistyöstä Yritysjulkaisujen kanssa?
Lisätietoja:
Myyntipäällikkö
Tanja Piipponen
040 826 0390